Wong-Wa eksyi matkalla Egelantierstraatille. Onneksi kaverilla oli kännykässä google maps ja näyteltyään karttaa liudalle hollantilaisia hän löysi perille. Hong Kongilaiset puhuvat omalaatuista englantia, se on ihan hyvä että heillä on teknologiaa apuna. Olimme saaneet kaksi lippua SC Cambuurin otteluun paikalliselle jalkapallostadionille. Olin katsellut kaihoten stadionin valoja useita kertoa, aina satoi, aina raikui laulu. Kävelimme kohti stadionia, tihutti, friisiläisyleisön metakka voimistui. Näytimme portilla NHL:n lainaamia kausikortteja. Joo, tästä sisään ja seuraavalle portille. Seuravalla portilla ei puhuta englantia. Näytän lippuja, missä paikat häh. Joku englantia osaava sanoo, että olemme tulleet sisään väärästä portista, meidän on palattava takaisin ja tultava uudestaan sisään toisesta portista. Menemme ensimmäiselle portille ja sanomme että tämä olikin väärä portti. Järettömän kokoinen järjestyksenvalvoja sanoo että se on väärää tietoa, tämä on oikea portti. Hän kävelee kanssamme edelliselle portille. Näytämme lippuja ja nyt meidät päästetään sisään. Kysyn missä paikat ovat. Vitosessa, sanoo noin parikymppinen keltaliivi. Alkaa sataa kovemmin, otamme paikat oletetusta vitosesta.
Hollannin ykkösdivari vastaa kevyesti Suomen Veikkausliigaa. Juoksua on hieman enemmän ja kentältä erottaa jonkinlaisen taktisen muodostelman. Yksilöiden ratkaisut ovat useinmiten aivan yhtä kaameita. Vastustaja Dordrecht painaa päälle ja yleisö pysyy melko vaisuna. Katselen ylös johonkin ravintolan tapaiseen. Lipuissamme lukee business area, olen siinä uskossa että sponsoreille kuten NHL on varattu jotakin hauskaa väliajalle. Ehkä olut ja voileipä hyvällä sohvalla? Se olisi mukavaa kerrottavaa. Ajatelkaas, Otto Tiksistä businesspuolella. Ihan vain puheenlahjojensa ja sinnikkyytensä ansiosta.
Niin vissiin. Hollantilaisten käsitys hauskasta on kävelyttää ulkomaalaisia pitkin poikin stadionia. Ravintolan ovella meitä odottaa kolme parikymppistä poitsua siisteissä puvuissa ja he meiltä vaativat Sortiekaartia. Mikä vitun Sortiekaart? Niitä on kuulemma saanut portilta. Menemme portille ja juu ei meillä mitään Sortiekaartia ole, ehkä tuolla toisella portilla. Sataa ja meitä Won-Wan kanssa ei oikein nappaa tämä palvelutaso. Vihdoin saamme Sortiekaartit. Toisaalta pääsemme niitä kenenkään kysymättä nyt ravintolaan. Punkean tilaamaan kaksi olutta. Juu ei meillä käy raha, sinun pitää vaihtaa roposi poleteiksi. Jaa missä? No tuolla mistä tulit sisään. Minua hämmentää se, ettei kukaan osaa/halua kertoa kokonaisuudesta paskan vertaa. Jokainen teko vaatii kaksi-kolme väärää liikettä. Sippaamme kaljat ja eikun takaisin katsomoon, nyt vastakarvaan siitä vitun Sortiekaart-ovesta.
Cambuur petraa toisella jaksolla kuin sika juoksuaan. Pari maalia syntyy että roiskis. Sataa niin perkeleesti. Cambuurin faneista alkaa löytyä ääntä ja hei-fjalleraa-tyyliseen maalilauluun yhtyvät kaikki. Tämä se ei ole mutta...on tämä silti linkin paikka. Lähdemme stadionilta 3-0 voiton kanssa.
Yritän kasata viimeisellä viikolla teoreettista markkinointisuunnitelmaa Cambuurille. Kysyn ESN-puheenjohtajalta Sietseltä voisiko Erasmus-opiskelijoiden Introduction-viikkoon periaatteessa sisällyttää Cambuurin matsin? Ja jos voisi, mitä se vaatisi? Sietse vastaa että ensi viikolla alkava Intro-viikko on jo täynnä. Vastaan tietäväni sen, mutta jos puhutaan MAHDOLLISESTA tulevaisuudesta, niin miten järjestö hoitaa sponsorisopimuksensa, kuten diilit niihin hikisiin diskoihin, joissa kaikki ESN-bileet järjestettiin? Sietse vastaa että "if we got a nice offer". Vastaan että joojoo, nice on aina nice, mutta mitähän se nice voisi ihan konkreettisesti olla? Sietse vastaa että ettei tiedä, ehkä joku alennus...ja että ehkä business-opiskelijat voi tehdä jotain kun NHL:n liput on business-katsomoon. Kiitän Sietseä hänen ajastaan.
Muistelen että sama Sietse kertoi Amelandin-retkellä aamukaljojen lomassa, että panee naistaan sunnuntaisin joskus yli kymmenenkin kertaa. Hän elävöitti kertomustaan taputtamalla kämmentään toisen nyrkissä olevan kätensä peukalohankaan. On Sundays, when we have nothing else to do, we just boom-boom-boom!
Minusta tuntuu että Luonto on kääntynyt meitä vastaan. Luonto haluaa poistaa ja tuhota meidät kuin haitalliset bakteerit tulehtuineista keuhkoista. Tämän vuoksi Sietset ja kaltaisensa saavat huikean määrän tilaisuuksia lisääntyä ja heidät valitaan poikkeuksetta johtotehtäviin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti