Hollantilainen nainen on tavoiltaan suorasukainen

You are very honest, always tell the truth, nauraa Gin. Olen juuri todennut että Everton on toki lempijoukkueeni, mutta kaukana maailman parhaasta. Ja että Ginin tukkansa läpi tunkema puikko sopii hänelle kuin nakutettu. Teemme lähtöä kurssimme opettajan luona järjestetyiltä päivällisiltä. Piti viedä suomalaista ruokaa, tein valkosipuli-juustopatonkeja, kansallisruokaamme. Hyvää ruokaa osataan tehdä näköjään maailman sivu. Japanilaiset syö pinaattia inkiväärillä, hollannissa tehdään about saman makuista hernekeittoa kuin meillä ja espanjalaisten chorrot tai vastaavat ovat loistava keksintö. Patongin viipaleet menevät hyvin kaupaksi nekin.

 Pohdiskelen tässä juuri, minkä hintaiseksi arvioisin sanani. Ehkä neljätoista euroa.

 Kulttuurituottajaksi opiskellessa kuulee usein sanassaan pysymisen merkityksestä. Alan piirit ovat verrattain pienet ja tieto epäluotettavuudesta kiirii nopeasti. Tämä on hyvin itsestään selvää tietoa, mutta sen mainitseminen ei voi tehdä huonoa. Olen sitä mieltä että ihmisen pitäisi tarkoittaa mitä sanoo ja ymmärtää miten syvää ja haurasta ihmisten luottamus on. Tämänlaisen ajattelun ansiot ovat kiistattomat. Ajatteles nyt, onhan se tavallaan aika makea tunne. Menettää luottamus, tulla loukatuksi. Siinähän pääsee moraalisesti, ainakin omassa mielessään, aika näppärästi niskan päälle.

Short Stayn Catherine taisi kuvitella olevansa niskan päällä. Nainen tuli visiitille yksi ilta sen kummemmin soittelematta. Syynä viimeinen vuokra mitä olen velkaa koko hommasta. Kuuden kuukauden vuokrat olisi pitänyt olla maksettuna kolmisen viikkoa sitten. Mielestäni syyt ovat riittämättömät ja enkä kokenut tarpeelliseksi kiirehtiä viimeisen erän kanssa. Ja ensi kuun alussa suoritettu maksaminen sopisi muutenkin talouteeni paremmin. Nooh, Catherinella oli hymy kasvoilla ja PIN-kortin lukija kädessä. Can we settle this now!?

On sitä kaikenlaisia yrittäjiä. Sanoin että olen varmaankin ymmärtänyt aluksi jotain väärin...ja että rahat on tilillä joulukuun 4.päivä kun asumistuet saapuu. Annan siis tästä sanani. Myöhemmässä tarkastelussa tuli ilmi, että joudun perumaan sanani, neljäs päivä on lauantai. Käyn huomenna toimistolla antamassa uuden lasketun aikani. Toivon ettei tämä aja Catherinea suunniltaan siinä mittakaavassa että se muuttuisi häiritseväksi. Epäilen että hänellä on ongelmia amfetamiinin kanssa.


Toisen sanan annoin Suzannelle, lupasin lähteä hänen kanssaan Stevie Annin keikalle. No eihän tuo nyt niin paskaa ehkä livenä ole, mutta samperi kun kopeekat hieman vähissä ja isoja sijoituksia edessä. Ja jotenkin tuntuu tarpeettoman kiltiltä lähteä viettämään iltaa tytsyn kanssa, joka ilmoitti että suhteemme romanttinen osuus on päättynyt. Syynä tähän toiminnan päivittämiseen se että olen liian vanha ja kuitenkin lähdössä kohta pois. Varsinkin ensimmäinen kohta on niitä perusteista parhaita. Uskon vakaasti että jos Bill Cosby-showta olisi tehty Hollannissa, olisi joku Suzen mentaliteetilla varustettu tuottaja parkaissut ekan jakson jälkeen että" MITÄ VITTUA?! SEHÄN ON HERRAPARATKOON OIKEASTI MUSTA!!!

Olisi väärin leikitellä näin voimakkaalla mielikuvalla, jos sille ei olisi muita kuin henkilökohtaisia perusteita. Tai olla mainitsematta että minua hieman risoo tällä hetkellä ja se saattaa luoda paineita sanomani aavistuksenomaiselle kärjistymiselle.
Pidän siitä että hollantilaiset ovat käytökseltään suorasukaisia. Suomessa käsitän sen rehellisyydeksi. Täällä siihen lisätään vielä hyppysellinen omahyväisyyttä, laitetaan uuniin ja koristellaan lopuksi nokareella töykeyttä. Sitten istutaan television ääreen katsomaan jouluisia juttuja. Savupiipussa nokeentuu, sanovat.