Vaatteet päällä nukkumaan

"Voinko maksaa Visa Electronilla?"

Päähäni olisi pitänyt pudota sanko. Visa Electron ei ole Hollannissa yhtään mitään. Valehteleva paskasakki joka kulkee nimellä Nordea väittää myös ettei laskuta nostoista. Euro lähtee joka kerta. Ei nyt lähde puhumaan läpi sitä mitä tunnen pankkeja ja vakuutusyhtiöitä kohtaan, mutta varoitan electronista. Älkää laskeko sen varaan. Automaatti Primavera-kioskin ulkopuolella ei hyväksynyt korttiani, vaikka viikko sitten hyväksyi. Ei kun ostamaan kolikoilla, olin laskenut että minulla oli 14euroa. Kaikkineen lippu maksoi 15,80, minulla oli 15,60. Ehkä kertoo jotain Leeuwardenin pikkukaupunkimaisuudesta, että myyjä ojensi minulle Stevie Annin lipun ja sanoi että tuot myöhemmin. Eikun seuraavan kaupan automaatille. Minua ennen automaatilla olikin opettajani Vera. Hämäännyin viikonloppu small-talkista siinä määrin että unohdin oman setelini automaattiin, kun olin ottanut kortin. Ja ulko-ovelta takaisin, execuse me ja jonkun vanhan ukon kainalon alta oma kaksikymppinen talteen. Dankjewel, tutsins ja takaisin Primaveraan. Minua odottavat siellä tiskille jätetyt omat hanskani. Tänään rullaa, beibe.

Tänään avasin osaltani kaksi kurssia. Sports and Media ja Corporate Communication. Luulin opiskelevani vähän urheilu-journalismia, tapaavani ehkä fudistoimittajia, SC Cambuurin PR-ihmisiä, jotain. Opettaja on viisikymppinen, kilpapurjehdustaustainen nainen nimeltään URTSKÖRTS tai vastaavaa. Nainen puhuu kuin yksinään 10...20..30 minuuttia. Yritän vähän rikkoa transsia kysymällä että excuse me what do you mean with PORT? What PORT? No, POOORT....eli hän meinaa että board, niinku johtokunta. Ajaxilla on kuulemma vaikeuksia johtokunnassa, kun kaikki on ovat bisnesihmisiä ilman fudistaustaa. Koetan päteä kertomalla että Jari Litmasta on toivottu Ajaxin valmennusportaaseen ja ehkä johtoonkin myöhemmin. Nainen ei sano mitään. Kysyn hetken päästä tunteeko URTSKÖRTS jalkapalloa tai Jari Litmasta. Nainen katsoo minuun hymyttömänä lasikatseella ja sanoo että Jari Litmanen on Hollannissa tunnettu nimi. Hän puhuu aivan perusasiota sponsoroinnista ja mistä urheilijoiden palkka koostuu. Lopulta hän paljastaa että kurssin tarkoitus on tehdä tiedotus-ja markkinointisuunnitelma Hollannissa 2012 järjestettäville purjehduksen MM-kisoille. Nainen pyytää meitä tutustumaan jonkun lajiliiton kotisivuihin ja kirjoittamaan pari sivua siitä miten lajiliitto kommunikoi. Portugalilaiset heräävät sen verran että kysyvät mistä lajista opettaja mahtaa puhua. Meitä on luokassa kolme, kaksi kaunista, portugalilaista tyttöä ja minä. Nämä kaksi eivät koskaan tee mitään muuta kuin nukkuvat ja puhuvat toisilleen. Jos nainen on töykeä ja ylimielinen, hänen on syytä olla punatukkainen. Claudia ja Isabella eivät ole ja me vitutamme toisiamme.Olen kyllä siellä mielellä, että riitelisin vaikka pöydänkulman kanssa.

Corporate Communication kolme tuntia myöhemmin. Isompi ryhmä ja sama URTSKÖRTS. Markkinoinniin ja sisäisen tiedotuksen pintapuolisia ja vanhentuneita alkeita. Miksi halusin tänne, mitä helvettiä päässäni liikkui?

Halusin nähdä miten asiat tehdään muualla. Nyt näköjään opin saman teorian englanniksi ja tylsemmin opetettuna. Mikkelissä sentään ymmärretään jonkinlainen keskustelun arvo tunneilla. Täällä keskustelu on lorujen toistelua ja nyökyttelyä. Tarkkaavainen lukija on huomannut että kaikki murheeni liittyvät kommunikaation täydelliseen epäonnistumiseen. Esimerkki, maestro?! Saatte kaksi ja sitten alan avautua jossain muualla. Parvekkeella olisi kotoisan viileää ja tänä kansainvälisenä kielimuurin päivänä voisi päästellä vähän suomea downtownin suuntaan. katellaa.

Esimerkki 1.

URTSKÖRTS: Tietääkö kukaan yhtiötä joka "is not communicating"?

Otto: no ehkä British Petroleum oli aluksi...eivät tehneet tarpeeksi...

URTSKÖRTS: ------

Otto: tai siis että ne eivät ruoskineet itseään, whip themselves....eivät aluksi suostuneet viestittämään miten suuresta katastrofista oli kyse ja miten he olivat syyllisiä luonnonkatastrofiin...mutta ainahan se on niin että mikään ei ole tarpeeksi kun jotain vastaavaa tapahtuu...

URTSKÖRTS: PORT something somethin....

Esimerkki 2

Monikansallinen lauma vaihtelevan karvaisia...opiskelijoita pitää esitelmää joulupukista ja joulusta, onko kyse myyttien kaupallisestamisesta, luultavasti. Ryhmä kysyy muulta luokalta "onko joulu teistä liian kaupallinen?" Inge Groeningenista vastaa "kyllä, joulu on mielestäni liian kaupallinen". Ryhmä tekee johtopäätöksen että useimmista "joulu on liian kaupallinen" ja että olisi se kiva jos yhtiöt miettisivät miten joulu voitaisiin säilyttää "nostalgisempana". Sellaista yhdessä oloa ja isi-teki-puusta-hymistelyä. Vai että nämä ovat vaihtoehdot. Olen niin kiinni palanut omaan mitättömyyden tunteeseeni että valitsen taas puhua.

Otto: Jees pliis joo, mutta eikös joulu ole most traditional and nostalgic celebration ever. Tai siis että nostalgie and commerical(tässä kohtaa nauhalla on pelkkää rutinaa ja konsonattia-toim.huom-)ism ovat aika lailla samaa huttua.

Joku Vitun Valkohammas Hollantilaisjäbä: mmm...yeah...maybe...uurm..

Otto: Ok...well sorry! Just came to my mind! I GET MI COAT!(nousen puolittain, otan takin selkämykseltä)

Juuri kukaan ei tunnista Fast Show-lainaa, jos kukaan. Joku sentään hihittää, kenties itkemisen sijaistoimintona. Tästä tulee pitkä kurssi, tästä tulee pitkä loppuvuosi. Tilasin vitutukseeni mutsilta Suomen lipun seinälle laitettavaksi, oli kuulemma ostanut heilutus-lipun. Tilasin myös pari viimeisintä Undergraduate-lehteä mihin myös olen kirjoittanut(ne numerot siellä sivun alalaidassa, sori). En lähde puhumaan läpi mitään vain kirjoittaja voi sen tietää- lässytystä. Mutta kun olen kirjoittanut jotain ja se on taitettu ja se on painettu ja sitä on luettu ja siitä on kuullut kommentteja....niin sen vittu soikoon haluaisi fyysisenä käsiinsä. Olen kysellyt lehteä lähetettäväksi tänne vasta koko vaihdon ajan. Vastauksena jokaiselta lähestymältäni taholta on pelkkää kiroilua että tää on jonkun muun homma.

Olenko jotenkin liikaa mitä. Paras kaverikin saatana kuittailee että elän sen laskuun. Kun yritän sanoa että pesoa on aika niukalti ja että on vähän venytys viettää Dami-viikonloppu, kun olisi tämä miltei maksetu Leeuwardenin-luukku.  Itse jumalauta ehdottaa että maksaa hostellit ja minä lupaan että tammikuussa opintolainoista takaisin. Ja sitten että "Elät meidän laskuun".Ja tämä siksi ettei parhaalta kaverilta vaan palaisi rahaa/aikaa turhaan matkailuun Hollannissa, että se tulisi edes samaan maahan.

Sen Stevie Annin on parempi olla hyvä. Todella hyvä.