Mitä olen hommaillut kuukauden verran? Olenko täällä opiskelemassa, en kai? Huikeaa miten nopeasti aika rientää. Ja miten helkkarin nopeasti rahat kuluu. Syytän tosin SSS:n outoa taktiikkaa. Olen asunut kuukauden ja maksanut jo neljästä. Ei ihme että tilille on tullut tilaa, onhan tässä käyty amsterdamit, ostettu pyörät ja juhlittu jokainen mahdollinen hetki. Mitä itse olisitte tehneet?
Juhliminen on erilaista näissä piireissä. Olin lauantaina blackout-partyissa, tarkoituksena oli vetää muisti pois ja lähteä sitten baariin, täysin uutta minulle joo. Varmaan puolensataa ihmistä isossa kaksiossa, aivan järkyttävä tungos. Tapoihin kuuluu muuttaa asunnot diskoiksi, volat täysille ja valot minimiin. Pukukoodina oli musta, minulla oli päällä vaaleaa. Osallistumiseni juhliin oli extempore-päätös, eikä minulla ollut edes omia juomia. Hollantilaiset inhoaa juhlia joihin pitää viedä omat, ne on tottuneet siihen että isäntä tarjoaa. Mikä onkin ihan jees, varsinkin kun täällä on koko ajan vieraana. Katselin menoa parvekkeelta, siellä pystyi hengittämään. Tai siis polttamaan tupakkaa ja kuulemaan oman puheensa. Naapurit kurkottelivat parvekkeiltaan ja karjuivat että HOI! HOI! Kello oli kaksi yöllä, ehkä naapurit halusivat kertoa hekin nauttivansa juhlistamme, en vastannut, kunhan vilkutin. Kävin kyllä sanomassa naapureista jenkkimuijalle joka siellä asui. FUCK EM! JUST FUCK EM!! Mitäpä minä siihen. On ihmisiä jotka eivät koskaan tunne häiritsevänsä ketään mutta häiriintyvät itse helposti. Tuntia myöhemmin avaan oven huoneeseen jossa sängyssä jenkki peuhaa hollantilaisen Bertwinin kanssa. WE WERE JUST HAVING HEART-TO-HEART-CONVERSATION!! Joo kiva kiva, minun tarvitsee vain saada olkalaukkuni, näkemiin.
Klubit ovat auki aamuviiteen, mikä tietenkään ei tee niistä juurikaan hauskempia. Löydän jonkun Poddium Romain-nimisen rockpaikan, joka on entinen kirkko. Paikallinen bändi veivaa psykobillya, italialaiset haluavat lähteä. Espanjalaiset tulevat sisään, me lähdemme ulos. Haluan jäädä, mutta olen kaupungilla ilman toimivaa ketjulukkoa, pakko seurata alkuperäistä possea. Nooh, minulla on vielä aikaa luovia virrassa. Koetan yöllä selittää hollantilaisille Eläkeläiset-orkesterin konseptia. Kyllä, yhtä varmasti kuin Kenny kuolee South Parkissa, rikkoo Onni Varis soittimensa ennen viimeistä biisiä, with hammer! Its Humppa! Jaa että ette ymmärrä asian komiikkaa? No sanotaas se hauska juttu taas! Poh-jan-maan kaut-ta! ooh-maah-kyyt-taa..?
Tänään mä kyllä opiskelen. Minua motivoi mm. viidettä päivää jatkuva sade, pilvien kiihdytysajot taivaalla ja kummallinen tarve olla muutakin kuin sheikkaava perse kaljasta tahmean olohuoneen nurkassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti